.

.

lauantai 20. toukokuuta 2017

Ravintolapäivän ilta

Meillä on täällä eriskummallisen rauhallista ja hiljaista. Lapset ovat 
viikonloppueissuillansa ja me kaksin täällä kotosalla. Vaikka
itse olenkin koko viikonlopun töissä ja siipallakin huomenna työpäivä, niin
meille jäi silti ihan kivasti kahdenkeskistä aikaa.


Tänään on vietetty ravintolapäivää ympäri Suomea ja kuka tahansa on voinut
perustaa ravintolan täksi päiväksi. Työkaverini Anna avasi miehensä kanssa ravintolan
omaan tunnelmalliseen pihaansa ja me päätettiin mennä sinne treffeille työpäiväni
jälkeen. Oikein onnistunut ravintolavalinta olikin!
Kauniilla ja tunnelmallisella
patiolla nautittiin erittäin herkulliset nyhtöpossuhampparit kaikilla mahdollisilla
lisukkeilla ilta-auringon helliessä hipiää!


Leppoisa iltakävely Jyväsjärven kauniissa maisemissa ennen kotiin paluuta
kruunasi  kivan illan. Muutaman lämpimän ja aurinkoisen päivän jälkeen
puut ovat alkaneet pikkuhiljaa vihertää  meidänkin leveysasteilla ja koivuissa
on nyt bongattu ensimmäiset pikkuruiset hiirenkorvat.
Omalla pihalla jälkkärijätskit maistui hyvältä
lintujen livertäessä ympärillä!


Kiitos mummille ja vaarille lasten hoidosta!!!
Mikä sen parempaa kuin saada aina silloin tällöin
viettää aikaa kaksin ja tietää, että lapset on 
niin hyvässä hoidossa, ettei ikävä ennätä
yllättää!

Hanna

tiistai 16. toukokuuta 2017

Oikealla retkellä

Aamuisen kauppa- ja puutarhamyymäläreissun päätteeksi
ajoimme läheisen rannan ohitse ja 
kuopus oli ehdottomasti sitä mieltä, että tänään olisi oiva
päivä lähteä rantaan retkelle. 
Oikealle retkelle!


Neljävuotiaat ovat huipputyyppejä!
Hyviä ideoita sen ikäisiltä putkahtelee tuon tuosta ja
ne ovat lähes poikkeuksetta toteutuskelpoisia!
Niin oli tämäkin retki-idea.


Neidin mukaan lähdettiin siis oikealle retkelle, jonne 
mukaan piti ottaa niin eväskori, eväät kuin
piknikvilttikin! 
Eipä auttanut muu kuin lähteä varastoon penkomaan
tykötarpeita.
Lisäksi oikealle retkelle kuuluu kuulemma ottaa mukaan 
oikeat astiat, kertakäyttöastiat ei tule
kysymykseen!


Itselleni keitin kahvin termariin ja tytölle lantrattiin
mehua pulloon.
Sämpylät ja viinirypäleet vielä eväsrasiaan ja 
matka rantaan voi alkaa.


Laiturin nokkaan levitettiin viltti ja eväät ja 
mikäs siinä oli istuessa auringon 
paistaessa ja lintujen laulaessa.
Sorsaparvi seurasi meidän evästelyä ja olipa
kauempana joutsenpariskuntakin pesänrakennuspuuhissa.


Onneksi muistettiin ottaa kotoa mukaan kuiva leivänkannikka,
sillä onhan se retken kohokohta, kun saa syöttää melko 
rohkeille sorsille vähän leivänmurusia!


Hanna

perjantai 12. toukokuuta 2017

Tekeillä vauvan peitto pajuneliöistä

Virkkuukoukku on saanut levätä monta kuukautta, koska
kutominen oli tässä talvella paljon kivempaa.
Nyt yhtäkkiä silmän räpäyksessä innostuinkin taas virkkaamisesta!

Vanha tuttu malli, pajuneliö inspiroi minua yhtä paljon
kuin veljeni perheeseen syntynyt poikavauva ja
päätin tilata langat pieneen pinnasängyn päiväpeittoon.


Yhden samantyylisen päiväpeiton olen virkannut
kuopuksellemme jo aiemmin, sen näet täältä, klik!
Pajuneliön malli on niin kaunis, että
halusin tehdä vauvan peiton samalla mallilla.


Tällä kertaa minulla on deadline työn kanssa, toisin kuin
ensimmäisen kanssa, joten täytyy laittaa koukku
viuhumaan.
Yllättävän nopeasti valmista syntyykin ja malli on sen verran helppo, 
että sen virkkaaminen sujuu telkkaria katsellessa.
Lankojakin on pääteltävänä vähemmän,  kun
peitosta tulee kaksivärinen aiemman kolmivärisen sijaan.
Minä kun tunnetusti inhoan lankojen päättelyä.
Virkkaaminen on onneksi kuitenkin rentouttavaa
ja mukavaa puuhaa, joten se lankojen päättely on vain pieni paha!


Näin äitienpäiväviikonlopun kynnyksellä 
haluan toivottaa oikein ihanaa ja rakkauden täyteistä
äitienpäivää ihan jokaiselle äidille!

Hanna

maanantai 8. toukokuuta 2017

Onko se geeneissä???

Blogissa on ollut Mallorcan loman mittainen tauko ja
se on tehnyt ainakin minulle oikein hyvää. Sekä tauko, että
Mallorca!
Ajoittain tuntuu, että paljon toistelen itsenäni kirjoituksissani, 
enkä väitä etteikö sitä enää tapahtuisi. On vaan välillä ihan tervettäkin
pitää paussia!


Matkageeni, se mistä nimeltämainitsematon matkatoimistokin
mainoksessaan kertoo, on aivan takuulla minulla.
Siippakin sen jo tietää, että tietyn välein alan vierailla aina vaan 
enenevissä määrin netin ihmeellisessä maailmassa
tutkien mahdollisuuksia -> mihin ja milloin...
Kaukokaipuu on geeneissä!!!


Eilen saavuttiin esikoisen kanssa ihanalta, viikon kestäneeltä
reissulta, joka tällä kertaa vähän kuin 
pakon sanelemana ajankohdan ja budjetin takia
suuntautui Mallorcan Palma Novalle!


Eikä tuo "pakon sanelema" harmita kyllä yhtään!
Vaikka meillä olikin alkuun ajatuksissa toinen kohde, oltiin
tähän enemmän kuin tyytyväisiä! Voiko kauniimpaa paikkaa ollakaan?
Ja tiedän, olen sanonut nuo sanat ennenkin ja sanon ne varmasti 
vielä monen monta kertaa vastakin.


Sitä vain ihmettelee, kuinka maailmassa voikaan
olla niin kauniita paikkoja!!! Enkä ole edes kovin paljoa
vielä nähnytkään!
Auringon ihana ja lämmin valo ja niin kirkkaan turkoosina
kimmeltävä meri on jotain niin kaunista, että
sydämessä asti läikähtää.
Kuvattua niitä kyllä saa, mutta kuvaankaan ei voi vangita
paikan kauneutta, jonka aina yrittää sisälleen tallettaa!
Aaltojen rauhoittavat äänet, tuoksut, vieraan kielen kaunis sointi 
ja uuteen paikkaan tutustuminen, niitä ei voi tallettaa kuin muistoihinsa!


Matkaseurana minulla oli ihanaakin ihanampi esikoinen, jonka kanssa
lähtisin matkaan milloin vain uudestaan!
Kiitollisena sai seurata, kuinka upea ihminen tyttärestä
onkaan kasvanut! 
Melkein jo aikuinen, mutta silti meidän lapsi!

Kauniita maisemia, pitkiä kävelyretkiä,
hyvää ruokaa, hyviä kirjoja, lepoa, unta, leppoisaa oloa
ja tietysti sitä aurinkoa, sitä meidän matka oli!


Muu perhe pärjäsi miehekkäästi isin kanssa
kotosalla oikein mallikkaasti, eikä reissun aikana tarvinnut lainkaan 
miettiä, kuinka täällä pärjättiin! 


Kotiin palattua onkin ollut energiaa vaikka millä mitalla.
Loma on siis tehnyt tehtävänsä ja taas jaksaa!


Hanna

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Taimien kulta-aika

Keväällä eletään vuodenaikojen ihmeellisintä aikaa!
Lumien sulaessa maa paljastuu ja ilmojen lämmetessä maasta alkaa
nousemaan yhtä jos toista!
Eletään uuden alun aikaa.


 Kuinka mukava onkaan kulkea omassa pihassa ja tarkastella
päivä päivältä tapahtuvia muutoksia kasveissa ja
kuinka kuivuneen näköisistä risuista pilkistää uutta
ja vihertävää!

      

Tänään huomasin ensimmäiset silmut alppikärhöissä, jotka
viime kesänä istutin työkaverin vinkistä kiipeämään köynnöskaareen.
 Vielä viime viikolla
mietin, että pitääköhän niitä leikata näin keväällä. Onneksi en
leikannut!!! Ja nyt voi todeta, että aina oppii jotain uutta!


Keittiön ikkunalla taimet sen kun vahvistuvat!
Talvella kylvämäni siemet on itäneet kiitettävästi ja
koulimisen ja silmimisen jälkeenkin niistä on suurin osa vielä hengissä!


Ahkerta ahkeraliisat ovat tehneet ahkerasti nuppuja,
 joiden kasvamista seuraan 
herkeämättä. Luulenpa, että ihan muutaman päivän sisällä
ensimmäiset nuput aukeavat!


Ahkeraliisat, valkoiset ja pinkit sekä valkoiset petuniat on kokeilussa
ensimmäistä kertaa. Kesäkukat on siis tällä kertaa
omasta takaa siemenestä asti itse kasvatettu, eikä puutarhamyymälään
tarvitsisi välttämättä mennä lainkaan, jos pystyy olemaan sieltä
pois.


Keittiön ikkunalle jäi vain salusiini, kun kappa sai lähtöpassit,
jotta riippuvalla ikkunalaudalla olevat taimet saavat tarpeeksi valoa!
Ikkunalauta onkin ollut poissa käytöstä melko pitkän ajan, mutta
nyt se tuli tarpeeseen, sillä kaikki taimet ei millään mahtuneet muuten
valoisalle ikkunalle.


Kovasti yritän saada talvella ostamani pelargoniatkin
vielä kukkimaan uudelleen. Lehtiä se kyllä kasvattaa, mutta
kukintoja antaa odottaa. Ei auta, vaikka lepertelen sillä päivittäin niin, 
että kanssaeläjät katsovat minua hiukan kieroon. 
Olisiko sinulle vinkkiä, kuinka saan ne uudelleen kukkimaan?


Iloitsen jokaisesta kasvavasta taimesta ja kehittyvistä
viherpeukalon taidoista! Vielä on paljon paljon
opittavaa, mutta tästä on hyvä jatkaa!

Hanna

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Lauantain lurinat

Pääsiäispyhät olivat ja menivät ja arki koitti jälleen!
Olipa ihana viettää pyhät kotosalla!!!
Arki imaisi kyllä vapaiden jälkeen ihan yhtä nopeasti kuin aina ennenkin.


Kohtahan onkin edessä uusi juhlapyhä, kun vappu tekee tuloaan
jo ensi viikolla. Simat laitoin eilen käymään
ja tänään sain ne pullotettua. Kärsimättömin olisi ollut
vailla simaa jo tänään, mutta joutuu nyt kyllä odottelemaan
siihen saakka, kunnes rusinat nousevat pintaan.
Voi olla, että joudun vielä tässä ennen vappua tekemään toisenkin erän
vappujuomaa.


Vaikka ihan keväisiin olosuhteisiin ei olla vielä kunnolla päästykään,
niin tämän aamun viiden sentin lumikerros oli melkoinen yllätys,
 varsinkin kun illalla vielä katsoin säätietoja ja varauduin polkemaan 
tänä aamuna ensimmäisen kerran tänä keväänä töihin.
Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutoksia, kun pyörästä puuttuu
nastarenkaat. Vaikkakin jo muutaman kilometrin jälkeen lumesta ei pyöräteillä
ollut tietoakaan. Vain meillä täällä "vuoristossa" oli lunta ihan kunnolla.
Iltapäivällä oli lumet sulaneet ja pääsin taas hetkeksi haravan varteen.
Piha on vielä melko märkä, joten ihan joka paikkaan ei
vielä haravan kanssa viitsi mennä.


Me vietetään esikoisen kanssa vappua vähän
lämpöisemmissä maisemissa ja siksi sandaalit
kaipasi kuivaharjoitteluun pääsyä. Vanhat ja uskolliset sandaalit
käväisi korjattavana suutarilla ja niillä mennään
 toivottavasti vielä pitkään!

Leppoisaa lauantai-iltaa sinulle!

Hanna



sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Juhlahumua!!!

Nyt on kaksi päivää yhtä juhlaa takana!
Päivänsankareita juhlittiin eilen useampia yhtäaikaa, kun perhepiirissä on
huhtikuun lapsia enemmänkin! Eilen sankareita oli paikalla viisi, joista
serkuksia kolme ja meitä aikuisia kaksi.


Vaikka itse yritin pitää matalaa profiilia oman synttäripäivän suhteen, sain
kuitenkin muutaman ihanan kukkakimpun!!
Omat vuosirenkaat lisääntyvät uhkaavasti, mutta kuten
kuopus äsken totesi, "et ole vielä vanha, kun naama ei ole vielä
ryppyinen"!!!
Tähän siis luottaen jatketaan matkaa iloiten eteenpäin
ja kannetaan eletty elämä kiitollisuudella ja mennään tulevaa
kohti avoimena!


Tämän päivän juhliin tein pääsiäisen kunniaksi
paljon puhutun ja kuvatun kinderkakun
Kinuskikissan ohjeella, ohje täältä, klik!
Kakun tein gluteenittomana keksejä vaihtamalla Schär-merkkisiin
suklaatäytekekseihin! Keksit sopivat pohjaan todella hyvin, eikä
makua juurikaan erottanut tavanomaisesta!!!
Tämä kakku oli kyllä ihan älyttömän hyvää ja sitä  teen aivan varmasti
vielä joskus uudelleen!


Olipa kiva pitkästä aikaa pitää meillä vieraita, vaikka eihän 
vieraat vieraita ollutkaan!
Ihan liian harvoin nykyisin ehtii kutsumaan ketään kylään
tai mennä itse kylään.
Onneksi kuitenkin on näitä synttäreitä, jolloin tulee
juhlittua sankareita isommalla porukalla!


Me jaetaan kuopuksen kanssa rakkaus
kukkiin! Hän halusi yhden hempeän vaaleanpunaisen 
ruusun kimpustani  omaa huoneeseen maljakkoon!
Kunpa vaan saisin pidettyä kukat hyvinä mahdollisimman
pitkään!!!

Täällä jatkuu pääsiäisvapaat vielä muutaman päivän! 
Pihan siistimisestä haaveilin näillä vapailla, mutta meillä on edelleen
osa pihasta lumen alla. Mutta ehkä jostain kohtaa voisi jo
päästä haravan kanssa rapsuttelemaan!
Kunpa ilmat hiukan lämpenisi ja 
kevät tulisi kohisten!

Hanna