.

.

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Murheen kryynit

Viime kesä meni omaan, uuteen pihaan tutustuessa ja ihmetellessä, mitä
mistäkin nousee vai nouseeko mistään mitään. Periaatteessa nyt
pitäis muistaa mitä niissä oli... Onneksi otin muutamia kuvia muistia virkistämään...

Pihassa on paljon sellaista mistä tykkään. Meillä on ihan älyttömän isoja kivenjärkeleitä, jotka
on kyllä kivoja ja niitä ei kyllä ihan kaikilla ole. Lisäksi ne on kivoja kiipeilypaikkoja pojille.
Tykkään isosta koivusta etupihan reunassa ja terassista! Kukkapenkkikin oli
ihan iloinen yllätys, siitä nimittäin nousi kuin nousikin kukkia.

En kuitenkaan tykkää piikkipensaista, joita pihassa on enemmän kuin
pystyn kestämään. Yksi iso ruusupuska revittiin viime keväänä juurineen, eikä se onneksi kasvanut takaisin. Silti niitä piikkipuskia on vielä liian monta. Ne saa luvan lähteä, kunhan pääsen niihin käsiksi.

Ja toinen mistä en tykkää, on tämä...


siis tuo havun rotjake tuossa ikkunan alla!!!

Periaatteessa tykkään kyllä havuista, kunhan ne on sieviä ja nättejä, ei
tälläisiä ylipitkiä ja toisaalta kärsineen näköisiä.


Havuja, olisko vuorimäntyä tai mitä lie on ollut tässä kannosta päätellen toinenkin.


Nyt onkin mietintämyssy käynyt viime aikoina melko kuumana...

Mitä tähän tilalle laitetaan???
Tuleeko siihen kenties pikkupätkä terassia?
Kukkapenkki?
Pionipenkki?
Kivikkoryhmä ja SIEVIÄ havuja???
Pelkkä kiveys ja kukat ruukuissa???
Vesiaihe?
Vai jotain, mitä en ole vielä tajunnut edes miettiä???

Tässä kohtaa ikävöin Ainoa ja Liisaa pohjanmaalta, lähes puutarhureita!!! 
Heidän vinkit olisi nyt kultaakin kalliimpia!

Paikka on etelään ja kesällä siis tontin kuumin paikka. Mikä siinä mahtaa menestyä, jos siihen 
kukkapenkin teen? Vai menestyykö mikään?


Tälläinen on näkymä tiellepäin, oikealla on naapurit, joiden ulko-ovelle on 
suorat näkymät.

Toinen kryyni on talon reunus. Sille on myös tehtävä jotain.
Nyt siinä on kiviä, joista osa on aivan liian isoja (jalkapallon kokoisia) ja 
osa liian pieniä (peukalonpään kokoisia), keskenään siis liian erikokoisia...

Vappuviikonloppu on täällä taputeltu päätökseen.
Melkoista palapeliä oli taas lasten menojen, aikuisten töiden ja lastenhoidon järjestäminen!
Hengissä selvittiin taas, mutta aina sitä miettii, että onko tämä normaalia ;)???
Huomenna alkaa taas arki, mutta meilläpä on juhlaa arjen keskellä, siitä kirjoittelen tuonnempana
lisää!

Mukavaa alkavaa viikoa joka iikalle!!!
Hanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti saa iloiselle mielelle, kiitos!!!