.

.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Puutarhaunelmia, joka keväinen ilmiö!

Ensimmäinen keväinen päivä ja lämmittävät auringon säteet.
Hetken uppoutuminen lehden kesäisiin kuviin ja toinen toistaan
kauniimpiin puutarhoihin...


Ei siihen näköjään muuta tarvita, että minä alan
haaveilla olevani todellinen viherpeukalo ja puutarhuri!
Vaikka siemeniä onkin tullut jo laitettua multaan aikaa sitten eikä 
keittiön ikkunalle  juuri muuta mahdu, niin 
se todellinen puutarhuri minussa on hukassa.

       

Edelleen mielessä on nämä ikuiselta tuntuvat kysymykset:
Mitä pihaan ja puutarhaan haluaisin?
Mikä missäkin kohtaa menestyisi?
Saisinko alppiruusun kukkimaan?
Onko päässä vielä samat ajatukset kuin viime vuonna?
Ja mitäs ne viimevuotiset ajatukset olikaan?
Millaisia mahdollisuuksia tontilla on?
Entäpä kukkarolla?
Ja mikä olisi kaunista, mutta silti helppohoitoista ja
kauaskantoista?


Omenapuita haluaisin johonkin kohtaa laittaa!
Kasvaisipa viime kesänä istutetut alppikärhöt pikapikaa
köynnöskaaren ympärille!
Kasvaisipa toissa kesänä istutetut sireenit vieläkin nopeampaa!
Paviljongin ympärille olisi kiva saada jotain runsasta, kiipeävää ja
koko kesän kukkivaa!


Entäpä kasvimaa?!
Miten ihmeessä pidän jänikset ja räkätit loitolla?
Pitääköhän sen ympärille rakentaa jonkin sortin aita, jotta
ylimääräiset otukset pysyvät poissa?
Porkkanaa, sipulia, ruohosipulia, hernettä ja salaatteja pitää
ainakin laittaa!
Niin ja raparperi puuttuu vielä kokonaan!


Haluaisin pihan, jossa olisi tilaa lasten temmeltää ja pelailla, mutta silti
sellaisen, jossa olisi mukavia oleskelualueita, omenapuun katve,
perennapenkki tai pari ja kaikki nivoutuisi sujuvasti toisiinsa!
Pihasuunnittelija ja -suunnitelma olisi kiva, mutta siihen ei ole varaa ja
se poistaisi liian monta päässä pyöriteltävää kysymystä yhdellä kertaa.


Sen kuitenkin tiedän, että kaikkea ei aina saa, ainakaan kerralla
eikä sellaista eliksiiriä olekaan, jolla saisi kaiken kasvamaan 
täyteen mittaansa silmän räpäyksessä tai edes yhdessä kesässä.
Tiedän myös, että haaveilemani kesähuone ei nouse tänäkään kesänä, 
kuten ei myöskään lasikuisti.


Mutta sen tiedän, että puutarhuri-innostus on lopahtanut
viimeistään elokuun loppuun mennessä  ja syksyllä 
lumi sataa haravoimattoman pihan ylle ja perennat lannoittavat
maata ensi talvenakin!

Hanna

Kaikki postauksen kuvat on meidän puutarhasta kahdelta edelliseltä kesältä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti saa iloiselle mielelle, kiitos!!!